Juoksupuomi

Instagramin puolella (@veerainnanen) jaoinkin videon meidän juoksupuomiorojektista, mutta ajattelin tänne kirjoitella vielä vähän enemmän siitä.

Aloitettiin juoksupuomin rakentaminen Vilan ollessa tosi pieni. Puomi-esteen kanssa ei siis oltu tekemisissä ennen vuoden ikää, mutta takajalkojen hahmottamista ja takajalkaosumia targetille aloitettiin harjoittelemaan varmaan 3kk lähtien. Ensin siis harjoiteltiin, että Vila osasi koskettaa targettia mistä tahansa suunnasta ja missä tahansa tilanteessa takajaloilla. Nämä lähestymiset olivat alkuun aina 180asteen kulmassa, eli Vila kävi targetilla ja teki täyskäännöksen ja palasi taaksepäin. Vasta kun tämä vaihe oli täysin opeteltu siirryttiin suoriin poistumisiin. Näitä tehtiin pitkään erilaisilla lähestymis- ja poistumiskulmilla.

Noin vuoden iässä siirryttiin täyskorkealle puomille. Mitään puomin madaltamisia ei siis tehty, vaan kaikki puomiharjoitteet tehtiin kisakorkuisella puomilla. Puomin rampilla harjoiteltiin ensin käännöksiä ja tasapainottelua, jonka jälkeen aloitettiin harjoitteet alastulolle.

Vilalta halusin häivyttää targetin mahdollisimman nopeasti, joten heti alastulovaiheen jälkeen poistin targetin. Myöskin kokonaiselle puomille siirryttiin melko nopeasti.

En ole koskaan laskenut laukkoja tai muuten rytmittänyt puomilla, ainoa kriteeri on ollut osuma kontaktialueelle ja mielellään takajalkaosuma. Heti alusta lähdettiin kuitenkin palkkailemaan kaikenlaisia osumia, jotta koiralla olisi repertuaaria mahdollisimman paljon. Siis mahdollisuuksia osumiin eli vaikka täydellistä osumaa ei tulisi, olisi parempi osua edes yhdellä jalalla kuin loikata yli kokonaan. Jackpot-palkan sai 4-jalkaosumista ja takajalkaosumista, mutta huomaan, että oma hahmottaminen osumista oli Vilan kanssa vielä todella hakusessa ja jackpottasin paljon etujalkaosumia. Sain sillä aikaan todella alas tulevat etujalkaosumat, jotka on varmat, mutta ei sellaiset kuin olisin halunnut.

Näitä lähdettiin sheippaamaan Tiian kanssa siihen suuntaan, että osuma tulisi keskemmälle kontaktialuetta ja enemmän 4-jalkaosumia.

Vilan kanssa eniten haastetta on tuonut ohjaajan liikehäiriö. Vieläkään ei saada hyviä osumia aikaiseksi, jos itse viipotan kaukana edessä. Tämä olisi yksi vaihe jota harjoittelisin enemmän targettivaiheessa, jos nyt aloittaisin projektin alusta.

Toinen asia, jonka tekisin erilailla olisi palkkojen vaihtelu. Tein targettivaiheen lähes täysin namimaatin kanssa ja kokonaiselle puomille siirryttäessä huomasin kuinka olimme jääneet jumiin laitteen käyttöön. Jos maatin otti pois niin osumat olivat huonoja. Namimaatin häivyttämiseen jouduimmekin tekemään jonkin verran töitä, eli sen ottaisin paremmin huomioon.